Heti ensimmäiseksi tuli mieleen
YUP. Helppoa kuunneltavaa, ei oo raskasta. Sujuvaa suomalaista rockkia. Sanat on yleensä satiiriset. Hyvää musiikkia ja vetää livenä tosi rennosti, siis hyvä live bändi. YUP'n levyjä en omista, mutta vähän aikaa sitten ostin heidän DVD'n, Helppoa katsottavaa. Sieltä löytyy.. kaikki.
YUP'n solistin,
Jarkko Martikaisen, soolo levyn löysin kirjastosta. Ihastuin siihen melkein heti.
M. A. Nummista olen alkanut kans kuuntelee aika paljo. Koneelle *köh* imutin *köh* Kiusankappaleita 1 (kokoelma). Hyvää iskelmää ja ihan asia jutuista laulaa. Tää kokoelma on Nummisen alku ajoilta, jolloin hän pyrki tietoisesti ärsyttämään ihmisiä. Eipä miuta ärsytä.

Numminen muistuttaa
hyvin paljon Martti Servoa ulkonäöltään. Parhaita kappaleita löytyy monia.
Zen Café on ollut pitkä aikainen suosikki. Omistan neljä levyä (Ua Ua, Laiska, tyhmä ja saamaton, Jättiläinen ja Stop) ja kerran olen livenä nähnyt. Mökillä tulee aina kuunneltua aimo annos Zen Caféeta.
Monille vielä tuntemattomampi
Maj Karma(/
n Kauniit Kuvat) on suomalaista rockia kans. Se ei ole mitään YUP'n tyylistä, eikä lähellekkään Zen Caféta. Onhan tuo aika raskasta, mutta silti vähän kevyempää kuin Rammstein. Tykkään enemmän tosta vanhemmasta tuotannosta.
Lasketaanko
CMX ja
Pink Floyd kevyeksi musiikiksi?