muoto monissa kulttuureissa käytettävästä hikoilukylpyä ja peseytymistä varten rakennetusta rakennuksesta tai huoneesta. Suomalaistyyppisiä saunoja on myös muissa maissa kuin Suomessa.
Alkujaan suomalainen sauna (nykyään kutsutaan savusaunaksi) oli erillinen rakennus, jossa oli vain yksi huone, löylyhuone. Sauna lämmitettiin uunilla, jossa oli tulipesän päällä kivikasa (kiuas) lämmönvaraajana ja myöhemmin myös vesipata kylpyveden lämmittämistä varten. Kiuas, jossa ei ollut hormia (piippua) lämmitettiin niin että savu tuli löylyhuoneeseen ja poistui räppänöiden ja raollaan olevan oven kautta. Hiilloksen hiivuttua ja häkälöylyjen (poisti tuhkat kiukaalta) jälkeen sauna oli valmis kylpemistä varten. Löylyhuoneessa hikoiltiin istumalla eräänlaisella korkealla penkillä (lauteilla) heittämällä vettä (löylyä) kiukaalle. Löylyn ja mahdollisen vilvoittelun jälkeen peseydyttiin. Nykyään on tavallista, että saunarakennuksessa on löylyhuoneen lisäksi myös erillinen huone pukeutumiselle ja usein myös peseytymiselle.
Perinteisesti saunan käyttö on ollut monipuolisempaa kuin nykyään. Entisaikaan saunassa peseytymisen lisäksi hoidettiin sairaita ja synnytettiin lapsia. Suurin osa 1900-luvun alkuvuosina syntyneistä suomalaisista maaseudun ihmisistä on syntynyt saunassa. Saunassa on myös valmistettu maltaita ja savustettu (palvattu) lihaa. Perinteisesti sauna oli suomalaisten uudisasukkaiden rakentama ensimmäinen asunto, jossa asuttiin siihen asti kunnes varsinainen asuntotupa salvettiin valmiiksi
Äänestys