Ei siinä ollut mitään muutka kuin se että se kitaristi löysi jeesus kristuksen eikä uskovainen voi soittaa vihaista metallia.
Huono tekosyy! Onhan Iron Maideninkin rumpali harras kristitty 
Mutta Dickinsonia/Baileyta/DiAnnoa ei varmaankaan ole kutsuttu Saatanan pojaksi niin monesti kuin Kornin laulaja Jonathan Davisia.
Korn oli Slipknotin ohella ensimmäinen raskaampi bändi jota fanitin, joskus 11- tai 12-vuotiaana tuli eka levy hommailtua. Nythän on sitten kertynyt jo kaikki studioalbumit hyllyyn parin dvd'n ja sinkun ohella, mutta keikoilla en ole viitsinyt käydä niiden "greatest hits" tunnelman takia. Olisihan se hienoa nähdä jätkät livenäkin, mutta nyt kun alkuperäisjäsenistä enää kolme viidestä on jäljellä ja keikat ovat aika rutiininomaisia, niin säästyypä sitten nekin rahat johonkin muuhun.
Parhaat ja raskaimmat levyt ovat kaksi ensimmäistä, Korn ja Life Is Peachy. Kolmas albumi, Follow the Leader, oli läpimurtohitti Freak on a Leash ja Got the Life biisien ansiosta, mutta osa biiseistä on niin yhdentekeviä ja tasapaksuja bändin sen aikaisten sekoilujen ansiosta, että levy menee itsellä sinne diskografian huonompaan päähän. Neloslevy Issues ja seuraaja Untouchables yhdistelivät parhaiten bändin metallielementtejä myöhemmin yleistyneeseen melodiaan. Kutoslevy Take a Look in the Mirror'lla koitettiin vielä rykäistä alkuaikojen kantaista mätkettä aikaan, mutta kuten tälläisillä "takaisin juurille" levyillä on tapana, siinä epäonnistuttiin melko lailla. Viimeisin studiolevy, See You on the Other Side, onkin varmaan melodisin Korn albumeista ja luultavasti karkoitti joitakin vanhan koulukunnan faneja. Seuraava albumi varmaankin jatkaa samanlaisella melodisemmalla linjalla ainakin parin ennakkoon julkaistun kappaleen mukaan.
Että joo. Mikäköhän tässäkin oli nyt pointtina...? Kannattaa kuitenkin kuunnella jos ei ole vielä tullut kuunneltua, soittihan Rammstein Kornin kanssa Kornin vuosittain järjestämällä Family Values kiertueella vuonna '98.
Aihe: Korn (Luettu 1250 kertaa)