Viimeksi luin Markiisi de Saden Sodoman 120 päivää. Vitsiläinen, hämärää settiä. Luulisihan sitä, että sitä on jo tottunut ja turtunut kaikkeen pirullisen outoon ja hyvin levottomuutta herättävään aineistoon, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan. Ihan hämmästyttää, miten de Saden kirjoittama materiaali kykenee puistattamaan niin kovasti. Hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa... Tiedäthän?
Nyt on luettavana muutamakin opus. Lähinnä Mihail Bulgakovia: sa**ana saapuu Moskovaan(olenpa sen lukenut aiemminkin, se on vaan niin loistava, että tahdon lukea sen uudestaan), Valkokaarti ja Teatteriromaani. Sormusten Herrakin on muuten vielä kesken, joskus loppukeväästä aloitin ja luin sitä hullunlailla kaksi viikkoa, kyllästyin kun n. reilu 100 sivua oli jäljellä ja nyt tähän mennessä on jäljellä enää n. 70 sivua
Hampaat irvessä luen, että saisin sen homman hoidettua pois alta. Mutta kyllähän noita aikoja taas tulee kun lotr miellyttää enempi kuin mikään.
Kaunokirjallisuuden lisäksi kävin lainaamosta hakemassa lyhyen saksan oppikirjan, kurssit 1-3! En hoksannut tarpeeksi ajoissa, että iltalukiolla alkoi tänä lukuvuotena lyhyt saksa
en siis pääse enää sitä opiskelemaan koulussa opettajan avustuksella, ni opiskellaan sitten itsenäisesti, vihdoin ja viimein. Ainakin sanavarasto karttuu, jos ei kielioppi mene perille niin hyvin kuin oppitunnilla menisi.
Aihe: luettu, luettavana, seuraavaksi luettavana (Luettu 9288 kertaa)