Laichzeit - Kutuaika

Er liebt die Mutter Und von der Seite Den Fisch gibt er ihr selbst Dieser häutet sich vor leerem Hoden Die alte Haut fällt auf den Boden Er liebt die Schwester Und von hinten Der Fisch frisst sich zum Mund Die Kiemen blutig noch vom saugen An den roten großen Augen Laichzeit... Es ist Laichzeit Er liebt den Hund Oh Gott von oben Der Fisch jetzt mit der Zunge küsst Speit tote Milch dir ins Gesicht Ihn anzufassen wagst du nicht Laichzeit... Überall Fischmilch Laichzeit Es ist Laichzeit Die Mutter hat das Meer geholt Laichzeit Laichzeit Die Schwestern haben keine Zeit Laichzeit Laichzeit Der Hund steht winkend am Gestade Laichzeit Laichzeit Der Fisch braucht seine Einsamkeit Laichzeit
Hän rakastaa äitiään ja sivulta hän antaa itse kalan hänelle se varistaa ihonsa tyhjien kivesten edessä vanha iho tippuu lattialle Hän rakastaa siskoaan ja takaa kala syö suuhun kidukset yhä veriset imemisestä isoilla punaisilla silmillä Kutuaika... on kutuaika Hän rakastaa koiraansa oi jumala yläpuolelta kala suutelee nyt kielellään sylkee kuollutta maitoa kasvoillesi et kehtaa koskea häntä Kutuaika... kalanmaitoa kaikkialla kutuaika on kutuaika Äidin on vienyt meri kutuaika kutuaika siskoilla ei ole aikaa kutuaika kutuaika koira viittoo rannalta kutuaika kutuaika kala tarvitsee yksinäisyytensä kutuaika