Frühling in Paris - Kevät Pariisissa

Im Lichtkleid kam sie auf mich zu Ich weiß es noch wie heut Ich war so jung, hab mich geniert Doch hab es nie bereut Sie rief mir Worte ins Gesicht Die Zunge Lust gestreut Verstand nur ihre Sprache nicht Ich hab es nicht bereut Oh non, rien de rien Oh non, je ne regrette rien[1] Wenn ich ihre Haut verließ Der Frühling blutet in Paris Ich kannte meinen Körper nicht Den Anblick so gescheut Sie hat ihn mir bei Licht gezeigt Ich hab es nie bereut Die Lippen oft verkauft doch weich Und ewig sie berühren Wenn ich ihren Mund verließ Dann fing ich an zu frieren Sie rief mir Worte ins Gesicht Die Zunge Lust gestreut Verstand nur ihre Sprache nicht Ich hab es nicht bereut Oh non, rien de rien Oh non, je ne regrette rien Wenn ich ihre Haut verließ Der Frühling blutet in Paris Ein Flüstern fiel mir in den Schoß Und führte feinen Klang Hat viel geredet, nichts gesagt Und fühlte sich gut an Sie rief mir Worte ins Gesicht Und hat sich tief verbeugt Verstand nur ihre Sprache nicht Ich hab es nicht bereut Oh non, rien de rien Oh non, je ne regrette rien Wenn ich ihre Haut verließ Der Frühling blutet in Paris In Paris Wenn ich ihre Haut verließ Der Frühling blutet in Paris In Paris Wenn ich ihre Haut verließ Der Frühling blutet in Paris In Paris
Hän tuli luokseni pienessä mekossa muistan sen kuin eilisen olin niin nuori, sai minut hämilleni mutta silti en koskaan ole katunut sitä Hän huusi sanat kasvoilleni kieli hurmiossa himosta en ymmärtänyt hänen puhettaan en ole katunut Oh ei, ei mitään oh ei, en kadu mitään kun jätin hänen ihonsa kevät vuoti verta pariisissa En tuntenut vartaloani ujostelin näkyä niin hän näytti sen minulle valossa en ole koskaan katunut Huulet usein myydyt mutta pehmeät ja ne koskettavat ikuisesti kun jätän hänen suunsa minulle alkaa tulla kylmä Hän huusi sanat kasvoilleni kieli hurmiossa himosta en ymmärtänyt hänen puhettaan en ole katunut Oh ei, ei mitään oh ei, en kadu mitään kun jätin hänen ihonsa kevät vuoti verta pariisissa Kuiskaus putosi syliini ja johti ihanaan ääneen puhuen paljon, sanoen ei mitään ja minusta tuntui hyvältä Hän huusi sanat kasvoilleni ja kumartui syvään en ymmärtänyt hänen puhettaan en ole katunut Oh ei, ei mitään oh ei, en kadu mitään kun jätin hänen ihonsa kevät vuoti verta pariisissa pariisissa Kun jätin hänen ihonsa kevät vuoti verta pariisissa pariisissa Kun jätin hänen ihonsa kevät vuoti verta pariisissa pariisissa